keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Harper Lee: Kuin surmaisi satakielen

Luettu teos: Kuin surmaisi satakielen
Kirjailija: Harper Lee
Englanninnkielinen alkuteos: To Kill a Mockingbird
Suomentaja: Maija Westerlund
Kustantaja: Gummerus
Ilmestymisvuosi: 1960
Sivumäärä: 408

Miksi tartuin kirjaan: Tämä klassikko on viihtynyt lukulistallani useamman vuoden. Loppuvuodesta 2014 uutisoitiin kirjailijalta löytyneestä jatko-osasta, joten lukeminen kävi ajankohtaiseksi.

Mistä kyse: Scout on poikatyttö 1930-luvun alabamalaisessa Maycombissa, missä rotuerottelu vaikuttaa ihmisten asenteisiin. Scoutin ja hänen veljensä Jemin päivät ovat huolettomia, kunnes heidän asianajajaisänsä saa puolustettavakseen mustan miehen, jota syytetään valkoisen tytön raiskaamisesta.

Ajatuksia kirjasta: Ihan ensiksi yllätyin kirjan hitaasta tahdista. Neljäänsataan sivuun mahtuu niin kepposia kuin koulunkäyntiäkin ennen kuin varsinainen käänne tapahtuu. Kaikki kuitenkin toimii pohjutuksena myöhemmille tapahtumille, ja päästessäni tutuiksi kirjan kanssa opin myös myös nauttimaan rauhallisesta tahdista. Suomenkielisen nimen perusteella odotin jotain herkkää ja runollista, mutta tämä teksti muistuttaa enemmän viipyilevää kesäpäivää, pilkeellä silmäkulmassa.

Scout tuntui päähenkilönä ja kertojana elävältä ja sai minut hymyilemään. Pidin lapsen näkökulmasta, joka ei ole liian yksinkertainen, mutta välittää kuitenkin Scoutin viattomuuden. Lasten silmin moni asia näyttää hurjemmalta kuin onkaan, ja esimerkiksi salaperäistä, huhujen mukaan kotiinsa suljettua naapuria houkutellaan ulos mitä erilaisemmilla keinoilla. Tähän tarinan osaseen, loppuratkaisuineen, ihastuin erityisesti.

Samantapaisia kirjoja: Olen L. M. Montgomeryn kyläyhteisöjen pitkäaikainen fani ja nautin suuresti myös maycombilaisten monenkirjavuudesta. Pinnan alla on myös vakavia sävyjä, kuten rasisimia, väkivaltaa ja alkoholiongelmia, ja eri puolet toimivat vastapainona toisilleen.

Kuin surmaisi satakielen oli odottamaani arkisempi tarina, mutta kaunis yhtä kaikki. Hauska ja haikean suloinen. En rakastunut palavasti, mutta tähän kirjaan oli helppo kiintyä.

50 kategoriaa -haaste: 18. A Pulitzer Prize-winning book

6 kommenttia:

  1. Minäkin luin tämän viime viikonloppuna ja samanlaiset ovat tunnelmat. Ihastuttava teos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla että sinäkin olet tykännyt! Tulenkin sitten lukemaan, mitä tästä postaat :)

      Poista
  2. Todella hieno klassikkokirja. Tästähän on tehty myöskin elokuva. Kirjailijalta on tulossa uusi teos tänä vuonna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Klassikkoarvonsa ansainnut! Pitääkin ehdottomasti lukea tuo uutuus kunhan sen käsiinsä saa.

      Poista
  3. Luin tämän kirjan klassikkohaasteeseen. Hieno kirja. Elokuvankin katsoin, joka sekin on onnistunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä, hieno klassikko! Minulla elokuva odottaa vielä vuoroaan, mutta se kiinnostaa kovasti.

      Poista

Kiitos kommentistasi :)