sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Salla Simukka: Jäljellä & Toisaalla

Luetut teokset: Jäljellä, Toisaalla
Kirjailija: Salla Simukka
Kustantaja: Tammi
Ilmestymisvuodet: 2012
Sivumäärä: 221 ja 223

Emmi Aalto on 15-vuotias tyttö, josta tuntuu ettei hän ole mitään. Koulussa hän ei ole löytänyt omaa lahjakkuusaluettaan, vaan on yhä pelkkä Potentiaali. Kotona kukaan ei tunnu huomaavan häntä. Ystäviä hänellä ei ole koskaan ollutkaan. Emmi päättää karata, jotta hänestä tulisi edes tyttö, joka katosi. Mutta kun hän palaa karkumatkaltaan, kotona ei ole ketään. Eikä naapuritaloissa. Eikä koko kaupungissa. Kaikki ihmiset ovat kadonneet. Vai ovatko? (Jäljellä, kansilieve)

Miksi tartuin kirjaan: Olen silmäillyt blogiarvioita tästä kirjaparista ja aloittanutkin ensimmäistä osaa. Silloin se ei vakuuttanut, mutta nyt oli aika uudelle yritykselle.

Mistä kyse: 15-vuotiaalle Emmille ei ole löydetty erityislahjakkuutta, joiden mukaan oppilaat jaetaan koulussa, eikä hänellä ole ystäviä. Hän karkaa kotoa herättääkseen edes jonkinlaista huomiota. Palattuaan hän löytää kotitalon ja kotikaupungin autioina.
18-vuotias Samuel saa houkuttelevan työtarjouksen, josta ei voi kieltäytyä. Tehtävän edetessä häntä alkaa arveluttaa: onko heidän työnsä sittenkään oikein?

Ajatuksia kirjasta: Simukan idea on mielenkiintoinen. Jäljellä jättää lukijansa hämmentyneeksi ja herättää kysymyksiä, Toisaalla kuvaa tapahtumat nimensä mukaisesti toisesta, Samuelin näkökulmasta ja antaa selityksen tapahtumille. Jälkimmäinen kirja ehkä kärsii tästä, sillä vaikka koukku säilyy kiitettävän hyvin, eikä juoni mene ensimmäisen tapahtumien toistamiseksi, ainakin minä luin sen lähinnä saadakseni selityksen ykköskirjalle, en niinkään itsenäisenä kirjana.

Tyhjä kesä-Suomi on ajatuksena kiehtova ja kirjojen tulevaisuuskuva mukavan hienovarainen. En ole scifin ja dystopioiden ystävä, mutta se ei onneksi haitannut. Tulevaisuutta tai ei, kirjapari käsittelee nykypäivän nuorten ongelmia, kuten yksinäisyyttä ja oman paikkansa löytämistä, uskottavasti ja jopa kauniisti. Tässäkin kirjojen pari-idea toimii, ensin lukija tutustuu Emmiin omana itsenään ja myöhemmin Samuelin kautta, ja kuva Emmistä ja hänen persoonastaan laajenee.

Selitys, jonka Toisaalla paljastaa, ei tullut minulle täysin yllätyksenä vaan olin uskaltanut arvailemaan jo etukäteen. Yllätys koko kuviosta kuitenkin säilyi. Tästä huolimatta se istui ensimmäiseen kirjaan mutkattomasti, kun sitä jälkikäteen pyörittelee.

Samantapaisia kirjoja: (Kevyt spoilerivaara)
Emmin saamat satuvihjeet ja arvailemani idea jostain ylemmästä toivat mieleen Jostein Gaarderin Sofian maailman. Tyylissä käsitellä tulevaisuutta puolestaan on jotain samaa kuin Emmi Itärannan Teemestarin kirjassa, vaikka kirjat tyylilajia lukuunottamatta poikkeavatkin toisistaan.

50 kategoriaa -haaste:  35. A book set in the future

4 kommenttia:

  1. Luin nämä viime kesänä ja pidin todella paljon! Itseäni ei häirinnyt tapahtumien toisto, enkä olisi ikinä arvannut tapahtumien selitystä. Loistava kirjapari, kaiken kaikkiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tapahtumat eri näkökulmista oli tosiaan toimiva ratkaisu, vaikka aluksi epäilyttikin. Olen samaa mieltä, mainio pari!

      Poista
  2. Ihastuin Salla Simukkaan viime kesänä, en osaa päättää tykkäsinkö enemmän näistä vai Lumikki-trilogiasta. Minuakaan ei haitannut näissä toisto, vaikka olen sille yleensä erittäin yliherkkä. Jotenkin se oli tarpeellista, että sai kuvan molemmista näkökulmista. Minulle selitys tuli täysin yllätyksenä. En ollut törmännyt sen tapaisiin aikaisemmin. Nyt olen lukenut yhden vähän vastaavan ja en muuten silloinkaan arvannut selitystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lumikit onkin minulla vielä lukematta, mutta näiden perusteella voisin kyllä tutustua niihinkin!

      Olen samaa mieltä, toistoa oli tarpeellisesti käytetty ja vaikka selitys ei täysin yllätys ollutkaan, taitavasti Simukka on kirjaparinsa luonut :)

      Poista

Kiitos kommentistasi :)