keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Oscar Wilde: The Picture of Dorian Gray (Dorian Grayn muotokuva)


Wilde's first and only published novel recounts the story of handsome Dorian Gray who upon having his portrait painted desires that it will age and grow ugly while he may remain eternally beautiful. The painting, which reflects each of Gray's sins and transgressions, haunts him until it finally becomes unbearable. In this dark tale of duplicity and mortality, Wilde creates a world where art and reality collide. (Takakansi)

Lähdetään purkamaan joulunajan lukemisia. Ensimmäisenä vuorossa The Picture of Dorian Gray tai Dorian Grayn muotokuva, josta onkin klassikkoarvon takia hieman vaikeaa postata, sillä kaikki on luultavasti jo sanottu.

Ennen kuin jäi roikkumaan bloggausjonooni, kirja roikkui monta vuotta lukulistoillani. Viereinen pokkarikansi ei ole yhtään kaunis eikä houkuttele lukemaan, eikä siitä oikein saanut hyvää kuvaakaan, mutta onneksi tiesin suunnilleen, mitä kannen takana on ja varovasti epäilin, että pitäisin kirjasta.

Tarinassa on tunnetusti kyse nuoruudesta, kauneudesta ja niiden hinnasta. Täyttynyt toive pysyä ikuisesti kauniina ajaa Dorian Grayn vähitellen yhä syvemmälle pimeään. Hänen omat kasvonsa pysyvät koskemattomina, kun hänen muotokuvansa rumenee miehen jokaisen pahan teon myötä. Vaikka Dorian piilottaa muotokuvan, todisteen teoistaan, piilotetuilla asioilla on tietenkin tapana pyrkiä esiin.

The studio was filled with the rich odour of roses, and when the light summer wind stirred amidst the trees of the garden, there came through the open door the heavy scent of the lilac, or the more delicate perfume of the pink-flowering thorn. (Ensimmäinen lause)

Ilokseni tämä oli niitä klassikoita, jotka eivät tunnu pölyisiltä ja kuivakan muinaisilta, vaan Wilden teksti on viihdyttävää ja terävää. Lukemisen jälkeen tuo ensimmäinen lause tuntui kummallisen makealta muuhun tekstiin verrattuna, mutta jostainhan kaiken on lähdettävä liikkeelle, turmeltumisenkin. Viktoriaanisella ajalla tulkittiin ahkerasti kukkien merkityksiä, joten googlauskierros saattaisi kertoa vielä lisää.

Kirjan alkuvaiheilla koetaan intohimoinen, ironinenkin, Sibyl-näyttelijättäreen rakastuminen, joka näyttää Dorian Grayn nuorena ja naiivina, ja joka aiheuttaa ensimmäiset jäljet muotokuvaan. Hämäännyin vähän, näytelmämäinen rakkaus ei ollut sitä, mitä odotin kirjalta, mutta kauan ei kestäkään, kun kauneus alkaa kadota. Ikäväkseni olin spoilaantunut muutamista tapahtumista etukäteen, mutta onneksi tekstin teho ei siitä kärsinyt. Vaikka ruumiin hävittämisen haju ullakolla ei olekaan miellyttävin asia, josta lukea iltalukemisena, kirjan tunnelma sai minut viihtymään ja piti otteessaan.

Ei-niin-yllättäen julkaisuaika näki kirjan moraalittomuuden ja viittaukset homoseksuaalisuuteen paheksuttavana. Muotokuvan maalaaja Basil Hallward tunnustaa tunteensa Doriania kohtaan, on piilottelua, mieskauneuden ihailua ja tuhoa kohti vievää nautintoa. Oli kieltämättä houkuttelevaa nähdä tarinassa kirjailijan omaelämäkerrallisuutta, häntähän syytettiin "siveettömyydestä", eli homoseksuaalisuudesta, mutta päätin lukea tämän pelkästään hyvänä kirjana, siihen tämä riitti sellaisenaankin.

Wilde tunnetaan näytelmistään ja Dorian Grayssakin hahmojen tekemiset dialogin välissä tuntuivat paikoitellen näyttämöohjemaisilta. Dialogi itsessään on älykästä, sellaista nokkelaa tulitusta, joka oli välillä ihastuttavan hauskaa. Usein äänessä on Dorianin ja Basilin ystävä Lord Henry, jolta löytyy ajatuksia joka lähtöön. 'Because you have the most marvellous youth, and youth is the one thing worth having.' -- Erityisen mielenkiintoista lordin suorapuheisuus oli verrattuna Dorianin salailuun ja piilotteluun. Vastakohtia! Lordi on myös se, joka houkuttelee nuoren Dorianin pahuuden teille, mikä ei ehkä tehnyt hänestä pidettävää hahmoa, mutta ainakin kiinnostavan.

Miljöö tekee viktoriaanisen (tai synkän) estetiikan ystävän tietenkin onnelliseksi lukittuine tauluhuoneineen ja oopiumluolineen. Vaikka kirjassa eletään päiväsaikaankin ja kauneus on tärkeässä osassa, myös pimeä ja turmeltuminen tulevat nopeasti vastaan. Pahuus, rumuus, kielletty ja kuolema eivät pysy kauaa piilossa ja hallinnassa.

Luettu teos: The Picture of Dorian Gray 
Kirjailija: Oscar Wilde
Kustantaja: HarperCollins (2010)
Ilmestymisvuosi: 1890
Sivumäärä: 252

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi :)